Joku mies alkoi jutella, säästä tietenkin, kun seisoimme bussipysäkillä Keskustorilla. Keskustelu sinänsä oli aika yhdentekevä, mutta ohjasi ajatukseni uusille poluille. Mietin ilmastonmuutosta, ja lumettomien talvien vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Olen ollut suunnilleen aina lomalentoja vastaan, koska on mielestäni älytöntä lentää etelään kaamosta pakoon. Lomalentovastaisuuteni johtuu siis käytönnössä siitä, etten pidä kesästä, ja sen lisäksi se on ympäristöepäystävällistä (kiitti, Fei(; ).

Ennen lennettiin kuitenkin lähinnä talvea pakoon, mutta nyt täytyy jo matkustaa talven perässä. Sen pitäisi olla ihan yhtä paha, koska lennot on ihan yhtä saastuttavia. Pidän kuitenkin lumille lentämistä paljon mielekkämpänä, mutta niistä johtuen ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lisää saastumista kun joudutaan matkustamaan talvea etsimään. Toisaalta esim. Alpit on suhteellisen lähellä, mutta Japanissa on myös mukavat lumet.

Lumille matkustamiseen aikansa ja rahansa uhraavat ihmiset ovat juuri niitä, jotka haluaisivat luultavasti talvien pysyvän ennallaan, mutta haluavat silti myös suurempilumisille alueille ja suuremmille korkeuseroille. Harva kuitenkaan periatteen vuoksi olisi valmis matkustamaan ympäristöystävällisemmin, koska aika on rajallinen. Ei kannata käyttää kuukautta junassa saadakseen laskea kolme viikkoa hienoissa maisemissa.

Olen ehkä epäreilu ja talvimyönteinen, mutta mielestäni lumille saa lentää, aurinkoon ei. Auringon palvominen on sairasta, koska siitä on lähinnä vaan haittaa ihmiselle, ja aurinkoon on yleensä pidempi matka. Lumille lähdetään yleensä laskettelemaan tai hiihtämään, ja se tekee hyvää myös yleiskunnolle. Jos ei ole kovin masentuvaa tyyppiä, saa laskettelureissu varmasti hyvälle tuulelle, joka jatkuu myös arjen alkaessa. Auringosta takaisin kaamokseen palaaminen on lähinnä masentavaa, koska näillä leveyksillä ei koskaan paista aurinko samoin kuin etelämmässä.